Oikeustieteen opiskelijoiden palkkaus- ja työssäolotutkimus on päättynyt ja on aika julkistaa ensimmäisiä tuloksia. Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä ja siihen vastasi yhteensä 305 henkilöä. Vastaukset annettiin elo- ja syyskuun aikana. Erityisesti Helsingissä opiskelevat vastasivat ahkerasti kyselyyn.
Vastaajista noin 60% työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Yleisimmät perustelut määräaikaisuudelle olivat harjoittelu ja vuosilomasijaisuus. Usea vastaaja kuitenkin kertoi, ettei työsopimuksessa lukenut määräaikaisuuden perustetta.
Oikeustieteen opiskelijoiden palkat tuntipalkoiksi muutettuina:
- Keskipalkka 12,3 e/h
- Mediaanipalkka 12 e/h
- Alakvartiili 10 e/h (Tämän siis korkeintaan tienaa vähiten ansaitseva 25% vastaajista)
- Yläkvartiili 14 e/h (Tämän siis vähintään tienaa eniten ansaitseva 25% vastaajista)
Opiskelijoiden palkat nousevat opintopisteiden karttumisen myötä. Alle 60 opintopistettä suorittaneet opiskelijat tienasivat keskimäärin 10,3 euroa tunnissa. Keskimääräinen palkka nousi noin yhden euron tunnissa aina 60 suoritettua opintoviikkoa kohti. Opintojen loppuvaiheessa olevat yli 240 opintopistettä suorittaneet tienasivat keskimäärin 14,2 euroa tunnissa.
Parhaimmat palkat olivat vakuutusyhtiöiden, työmarkkinajärjestöjen, työttömyyskassojen ja teollisuuden palveluksessa olevilla opiskelijoilla. Huonoimmat taas löytyivät tuomioistuinlaitoksen palveluksessa olevilta. Yksityisellä sektorilla huonointa keskipalkkaa (n. 10 e/h) saivat lakiasiaintoimistojen palveluksessa olevat. Asianajotoimistoissa työskentelevien keskimääräiset palkat noudattelivat melko tarkasti vastaajien keskimääräisiä palkkoja.
Lakimiesliiton antamiin opiskelijoiden palkkasuosituksiin oli palkkaneuvotteluissa vedonnut vain noin 20% vastaajista. Kuitenkin asianajotoimistoissa ja lakiasiaintoimistoissa työskentelevillä vastaajilla, jotka vetosivat suosituksiin, oli keskimäärin noin yhden euron suurempi tuntipalkka kuin niillä jotka eivät suosituksiin vedonneet.
Ylitöitä tehneistä noin 60%:lle korvattiin ylityöt täysin ja 27% vastaajista ei saanut mitään korvausta ylitöistä. Monet vastaajat jotka eivät saaneet ylityökorvauksia luulivat, että kyseinen käytäntö on käytössä lähes joka paikassa. Useat vastaajat kertoivat, että heidän työpaikkansa käytäntö ylityökorvausten maksamisen suhteen on muuttunut viime aikoina – Ennen ylitöistä ei maksettu ja nykyään maksetaan.
Suurimpia epäkohtia palvelussuhteissa oli usealla työpaikalla oleva käytäntö, jossa osa-aikaisessa työsuhteessa olevien opiskelijoiden tulee sairastuttuaan hankkia itselleen sijainen tekemään työvuoro joka sairastumisen johdosta jää väliin. Kun sairastunut opiskelija vaihtaa työvuoronsa pois, ei hän saa palkkaa, koska hänellä ei ollut kyseisenä päivänä työvuoroa.
Tutkimuksen yhteydessä vastaajat pystyivät ilmoittamaan oman työnantajansa ”Paras oikeustieteen opiskelijatyönantaja -kilpailuun”. Kilpailuun annettiin lähes 50 ehdotusta. Suomen Lakimiesliitto palkitsi Lakimiespäivänä 2.10.2009 Parhaana oikeustieteen opiskelijatyönantajana Asianajotoimisto Matti Penttisen. Kilpailussa jaettiin myös kunniamaininta, joka annettiin Asianajotoimisto Castrén & Snellmanille.
Tutkimuksesta tehdään artikkeli Lakimiesuutisiin ja tarkempaa tietoa päivitetään näille sivuille tulevaisuudessa.
Kategoria/t: Edunvalvonta, Palkkaus, Työ
